keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Hukkaan

Hukkasin tänään mp3-soittimeni kuulokkeiden toisen pehmusteen. Kun bussissa kotimatkalla halusin kuunnella musiikkia, olivatkin napit eripariset. Hyvin traagistahan se oli, kun en löytänyt toista pehmustetta mistäänpäin laukkuani. Kävin läpi tavanomaisen hukattujen tavaroiden löytämiseen tähtäävän ajatusprosessin. Kummatkin pehmusteet olivat paikalla vielä aamupäivän bussimatkalla. Ne olivat paikallaan pakatessani soittimen kuulokkeineen laukkuun jäädessäni uudella pysäkilläni (vanha lopetettiin). Olivatko ne paikallaan, kun siirsin soittimen yliopiston mikroluokassa väärästä taskusta oikeaan taskuun? En keksinyt, enkä joka tapauksessa olisi lähtenyt takaisin yliopistolle etsimään hukkunutta pehmustetta, joten olin pakotettu kuuntelemaan musiikkia epäsymmetrisesti.

Yrittäessäni selittää jotakin ääneen hukkaan sanani. Yritän selvittää, mihin rakoon ne luikertelivat ja seurata niitä. Sanan keskellä oli -koh-. Tai -kah-. Tai sitten se oli -pah-. Vai oliko se sanan alussa.

Luentopäiväkirjan kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin puhuminen sanojen ollessa hukassa. Jos hukkunut sana on adjektiivi, korvaa se sanalla "mielenkiintoinen". Jos se on substantiivi, korvaa se soveltaen joko sanalla "aspekti", "objekti" tai "asia". Jos se on verbi, se on todennäköisesti "representoida" tai "kiinnostaa". On täysin turhaa yrittää etsiä hukkuneita sanoja. Tuskin ne kovin paljoa parempia voisivat olla.

Jos vastaat tenttiin, etkä muista, pitikö tässä mallissa jakaa vai kertoa vai oliko se summa vai erotus vai derivaatan juuri, käytä sanaa "suhde". Jos kyseessä oli jakolasku, se tarkoittaa laskutoimitusta. Jos laskutoimitus olikin jokin muu, on kyseessä ainoastaan lavea termi osoittamaan, että kyseessä olevat asiat liittyvät toisiinsa. Vastaus ei voi siis olla muuta kuin oikea, vaikka linkkianalyysiäni en hakukoneille suosittelisikaan. Joka tapauksessa tehtävästä saa vähintäänkin lähes täydet pisteet, jolloin ajatusten hukkuminen on osoittautunut vain edulliseksi sattumaksi. Oikean ajatuksen hukkaaminen johtaa suuremmalla todennäköisyydellä hyväksyttävämpään vastausmuotoon.

Entä käsitteen määrittely? Kiitos erään yläasteaikaisen opettajani, on tämänkin kaltaisiin tehtäviin vastaamisesta tullut huomattavasti mutkattomampaa. Hän huomautti meille, että kun paperissa lukee "mitokondrio =", ei voi vastata "sisältää DNA:ta", sillä muuten lauseesta tulee "mitokondrio on yhtä kuin sisältää DNA:ta". Tämän valistuksen ansiosta aloitan määrittelyni edelleenkin hyödyllisellä sanalla "asia". Koska vastauspaperin jokaisella allekkaisella rivillä ei kuitenkaan voi lukea "asia", täytyy välillä käyttää mielikuvitusta. Muita varsin todennäköisesti oikeita aloituksia ovat muun muassa "suuntaus", "malli" ja "prosessi". Jos kohtia on kuitenkin enemmän kuin a), b), c) ja d), kannattaa ensin kirjoittaa tentin esseevastaus ja arpoa siitä sopivat aloitukset kohdille e), f), g) ja h). Jos onnistuu valitsemaan mukavan substantiivin, voi saada jo puolet pisteistä. Kun vielä osaa jatkaa selitystään sanoilla "joka käsittelee" tai "joka keskittyy", on pistepotti varma. Näin on siis täysin turha edes miettiä, ovatko sanat tänään juuri tällä hetkellä hukassa. Tällainen työläs prosessi on täysin tarpeeton, kiitos pettämättömien määrittäjäsubstantiivieni.

Jos jotain en ole tänä syksynä vielä onnistunut täysin hukkaamaan, se on opiskelumotivaationi. Saattaa kuulostaa absurdin uskomattoman epätodennäköiseltä, mutta syyslukukauden ollessa lähes päätöksessään huomaan osan motivaatiostani kököttävän edelleen nurkassa, jonne sen istutin syyskuussa. Kovin vetreä se ei ole, minkä hyvä puoli tietysti on se, että se ei pääse kovin nopeasti karkuun. Varokoot vain.

Jos se kuitenkin päättää lähteä pakomatkalle vielä tämän lukukauden viimemetreillä, toivon sen loman aikana takaisin tullessaan tuovan mukanaan palmikkoneulepuikkoni siitä hiuksien ja pölypallojen sekasikiöiden valtaamasta kolosta, jonne tavarani aina silloin tällöin miellään hiipivät.

Kuulokkeideni toinen pehmuste ei sinne vielä päässyt. Lähtiessäni bussista huomasin sen olevan sylissäni.

Ai niin, joulun odotukseenhan kuuluvat perinteisesti elokuvat, sarjakuvat ja tv-ohjelmat, joissa joulupukkia etsitään hänen kadottuaan mystisesti. Sen merkeissä hyviä jatkoja vaan.

P.S.
"Kyseessä" on ehdottoman hyvä sana. Ehdottoman.

2 kommenttia:

  1. Repesin ääneen tuolle kohdalle luentopäiväkirjasta ja hihittelin tasaisesti siitä eteenpäin. :D Aivan ihania aivoituksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Toivotan kaiken palautteen tervetulleeksi. Kiva kuulla, että mulla ei ole vain yksistäni hauskaa, kun kirjoittelen näitä.

      Poista